Jalasjärvi-Seura r.y.

Vuonna 1936 pidetyt maatalousnäyttelyt olivat alkusysäys nykyisen Jalasjärvi-Seuran toiminnalle. Maatalousnäyttelyiden päätoimikunta perusti erityisen museotoimikunnan puheenjohtajana vaatturi Yrjö G. Ritola. Toimikunta järjesti koko pitäjää kattavan vanhojen esineiden keräyksen. Nämä järjestettiin museo-osastoksi nro. 2493 kirkonmäellä sijainneeseen siunauskappeliin. Esineistöä kertyi niin runsaasti, että osastoa jouduttiin laajentamaan vielä Iloniemen koulun tiloihin. Näyttelyn jälkeen pääosa esineistöstä, joka oli luovutettu tulevalle Jalasjärven museolle, varastoitiin mainitut siunauskappelin talvihautaosaan, Iloniemen koulun ulkovarastoihin ja Kaunismäen pappilan piharakennuksiin odottamaan museon toiminnan käynnistymistä ja ennen kaikkea sen toimipaikkaa. Vuonna 1939 pitäjään perustettiin maatalousnäyttelyn museotoimikunnan (Y.G. Ritolan) aloitteesta Jalasjärven kotiseutu- ja museoyhdistys. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: sahanomistaja Juho E. Kurikka puheenjohtajaksi, vaatturi Y.G. Ritola varapuheenjohtajaksi, rouva Vera Sammark sihteeriksi ja muiksi jäseniksi pastori Uuno Taipale, tohtori Santeri Leskinen, maanviljelijä Ludvig Koski-Lammi, maanviljelijä Uuno Yrjänä ja opettaja Heikki Risku. Sotavuoden keskeyttivät perustetun yhdistyksen toiminnan. Sotien jälkeen yhdistyksen toiminta käynnistyi uudelleen. Varsinaisesta museorakennuksesta ei ollut tietoakaan. 1950-luvun puolivälissä nimi muutettiin Jalasjärvi-seuraksi.

Seura saa museoalueen ja oman museorakennuksen

Vuonna 1955 säädettiin ns. siemenviljalaki, jolloin valtio määrättiin huolehtimaan viljelijöiden siemenviljatarpeesta. Näin lainajyvästön toiminta kävi tarpeettomaksi. Jalasjärven lainajyvästö lahjoitti museoalueen tontin tasan Jalasjärvi-Seuralle ja Jalasjärven Hevosjalostusyhdistykselle. Tosin myöhemmin kävi ilmi, että lahjan saajien sijasta tontin omistikin edelleen Jalasjärven seurakunta, vaikka alue olikin erotettu itsenäiseksi tilaksi. Seura oli siis saanut oman museoalueen ja sillä olevan lainajyvästön makasiinin. 1960- ja 1970-luvuilla seura osti kaksi alueeseen rajoittuvaa tilaa ja vielä 1980-luvun lopulla yhden tilan. Kun vielä 1980-luvun lopulla ostettin hevosjalostusyhdistykseltä näyttelyhalli ja 1990-luvun alussa seurakunnalta alueen varastorakennus sekä Jalasjärven soittokunnalta seuran sen kanssa yhteisesti omistaman pelimannituvan puolisko, ovat kaikki alueen rakennukset nykyisin Jalasjärvi-Seuran omistamia. Aikoinaan "lahjoituksena" saadusta tontista seura maksaa seurakunnalle vuokraa.